Opas · Päivitetty 26.4.2026

Kuolinpesä pankissa — miten asioit, kun läheinen on kuollut

Pankki on yksi ensimmäisistä viranomaisista, joiden kanssa asioit kuoleman jälkeen. Tämä opas kertoo, mitä tapahtuu kun ilmoitat pankille, miten hautauskulut maksetaan, mitä valtuudet tarvitaan ja milloin avata erillinen kuolinpesän tili.

1. Ilmoitus pankille — mitä tapahtuu

Vaikka kuolema rekisteröidään DVV:n järjestelmiin automaattisesti, pankki ei aina saa tietoa heti. Ilmoita itse mahdollisimman pian — yleensä viikon sisällä.

Mitä tarvitset ilmoitukseen?

Miten ilmoitat?

Mitä pankki tekee heti?

  1. Jäädyttää vainajan tilit (estää uudet maksut ja nostot)
  2. Peruuttaa vainajalle annetut valtakirjat ja tilien käyttöoikeudet
  3. Sulkee verkkopankki- ja mobiilitunnukset sekä maksukortit
  4. Merkitsee tilit kuolinpesän käyttöön
  5. Jatkaa kohtuullisten välttämättömien laskujen maksua laskua vastaan

2. Tilien jäädyttäminen ja vapautukset

Tilien jäädyttäminen on perussääntö, mutta siitä on tärkeitä poikkeuksia. Pankki saa vapauttaa tilin varoja seuraaviin tarkoituksiin laskua tai tositetta vastaan:

Yhteistilit ja puolisotilit

Yhteistili (esim. puolisoiden yhteinen tili) ei välttämättä jäädy kokonaan — elossa oleva yhteishaltija voi yleensä jatkaa tilin käyttöä omalla valtuutuksellaan. Vainajan osuus tilistä on kuitenkin osa kuolinpesää ja huomioidaan perunkirjoituksessa.

Lesken oma tili

Lesken oma henkilökohtainen tili pysyy lesken käytössä normaalisti. Vainajan kuolema ei vaikuta lesken omaan pankkiasiointiin. Lue lesken muut oikeudet →

3. Hautauskulujen maksaminen

Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti vainajan tililtä — pankki vapauttaa varoja laskua vastaan. Toimi näin:

  1. Pyydä hautaustoimistolta ja muilta palveluntarjoajilta laskut suoraan kuolinpesän nimiin (ei sinun nimiisi)
  2. Toimita laskut pankille kopiona tai sähköisesti — pankki maksaa ne kuolinpesän tililtä
  3. Säilytä alkuperäiset tositteet perunkirjoitusta varten

Älä maksa hautauskuluja omilla varoillasi ilman pankin suostumusta. Jos teet niin, joudut hakemaan korvauksen kuolinpesältä myöhemmin — ja jos pesä on velkainen, korvauksen saanti voi olla epävarmaa.

Jos pesässä ei ole varoja

4. Kuolinpesän valtakirja

Kuolinpesän pankkiasiat vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen. Käytännössä tämä hoidetaan valtakirjalla, jossa kaikki osakkaat valtuuttavat yhden henkilön — yleensä yhden perillisen tai juristin — hoitamaan asioita pesän puolesta.

Kuka on kuolinpesän osakas?

Mitä valtakirjassa on?

Pankit tarjoavat omia valtakirjamallejaan — pyydä se omasta pankistasi tai lataa pankin verkkosivuilta.

5. Kuolinpesän pankkitili

Pääsääntö: vainajan oma tili toimii kuolinpesän tilinä, kunnes pesä jaetaan. Erillinen kuolinpesän tili on tarpeen vain joissain tapauksissa.

Milloin kannattaa avata erillinen tili?

Tilin avaamiseen tarvitset

6. Pankin perunkirjoitus-palvelu

Useimmissa Suomen suurissa pankeissa on perunkirjoitus-palvelu kuolinpesille:

Mitä palveluun sisältyy?

Hinnat

Yksinkertainen pesä (1–2 perillistä, vähän omaisuutta): noin 400–800 €. Monimutkainen pesä (testamentti, useita perillisiä, yritystoiminta, kiinteistöjä): 1 000–3 000 € tai enemmän. Vaihtoehdot: tilitoimisto, juristi (~150–300 €/h), oikeusaputoimisto (pienituloisille), tai itse tehtynä (vain materiaalikulut).

7. Suoraveloitukset ja toistuvat maksut

Suoraveloitukset eivät pysähdy automaattisesti kuolemasta — ne jatkuvat, kunnes kuolinpesä peruuttaa ne. Tämä on yksi yleisimmistä tapaa, jolla kuolinpesän varat valuvat tarpeettomiin maksuihin.

Toimi näin

  1. Pyydä pankilta lista kaikista vainajan voimassa olevista suoraveloituksista ja toistuvista maksuista
  2. Käy lista läpi ja merkitse, mitkä peruutetaan ja mitkä jätetään (esim. vakuutukset asunnon ajaksi)
  3. Pyydä pankkia peruuttamaan tarpeettomat — tämä yleensä onnistuu yhdellä käynnillä
  4. Ilmoita peruutuksesta myös palveluntarjoajalle, jotta laskutus ei jatku uudella tilillä

Yleisimmät peruutettavat

8. Verkkopankki ja digitaaliset tunnukset

Vainajan verkkopankkitunnukset, mobiilisovellukset ja Suomi.fi-tunnistus suljetaan pankin saadessa tiedon kuolemasta.

Älä käytä vainajan tunnuksia. Vaikka olisit perillinen ja tietäisit tunnukset, niiden käyttäminen kuoleman jälkeen on rikoslain tarkoittama henkilötietojen väärinkäyttö ja voi olla petos. Hae sen sijaan kuolinpesän valtakirja pankissa asiointiin.

Mitä jos tarvitset pääsyn vainajan sähköpostiin tai pilvipalveluihin?

Sähköpostit, sometilit, pilvipalvelut ja muut digitaaliset tilit ovat kuolinpesän omaisuutta. Hae pääsyä asianomaiselta palveluntarjoajalta perukirjaa tai virkatodistusta vastaan. Esimerkiksi Google ja Apple tarjoavat erillisen "kuolleen tilin" -prosessin perillisille. Suomi.fi-viestit eivät siirry kuolinpesälle — ne suljetaan automaattisesti.

Tarvitsetko henkilökohtaisen toimintasuunnitelman?

Saat tarkat määräajat, etuudet ja toimintalistan tilanteeseesi ilmaiseksi.

Luo toimintasuunnitelma →

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö pankille ilmoittaa kuolemasta?
Kyllä. Vaikka tieto kuolemasta välittyy DVV:n rekistereihin automaattisesti, pankki ei aina saa sitä heti — ilmoita itse mahdollisimman pian. Pankki tarvitsee virallisen kuolintodistuksen tai myöhemmin DVV:n virkatodistuksen. Useimmissa pankeissa ilmoituksen voi tehdä konttorissa, puhelinpalvelussa tai osassa myös verkkopankissa.
Mitä pankissa tapahtuu, kun ilmoitan kuolemasta?
Pankki 1) jäädyttää vainajan tilit niin, ettei niiltä voi tehdä maksuja, 2) peruuttaa vainajalle annetut valtakirjat, 3) sulkee vainajan verkkopankki- ja korttitunnukset, 4) merkitsee tilit kuolinpesän käyttöön. Suoraveloitukset ja toistuvat maksut eivät automaattisesti pysähdy — ne jatkuvat, kunnes kuolinpesä peruuttaa ne erikseen.
Voinko maksaa hautauskulut vainajan tililtä?
Kyllä. Vaikka tilit jäädytetään, pankit vapauttavat kohtuullisia hautauskuluja vainajan tililtä laskua vastaan. Esitä pankille hautaustoimiston tai seurakunnan lasku, niin pankki maksaa sen suoraan kuolinpesän tililtä. Sama koskee vainajan viimeisiä laskuja (vuokra, sähkö, sairaalalasku) ja perunkirjoituksen kuluja.
Kuka voi asioida pankissa kuolinpesän puolesta?
Pääsääntö: kuolinpesän asioissa tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Ennen perunkirjoitusta yksittäinen perillinen voi tehdä vain välttämättömiä toimia (esim. hautauskulujen maksu). Perunkirjoituksen jälkeen pesän osakkaat voivat antaa yhteisen valtakirjan yhdelle henkilölle, joka hoitaa pankkiasioita pesän puolesta. Lesken tilanne on erilainen — leski hoitaa omia tilejään normaalisti.
Mikä on kuolinpesän valtakirja?
Kuolinpesän valtakirja on asiakirja, jossa kaikki pesän osakkaat (perilliset ja leski) valtuuttavat yhden henkilön — yleensä yhden perillisen tai juristin — hoitamaan pesän pankkiasioita. Valtakirjassa on jokaisen osakkaan allekirjoitus. Pankit tarjoavat omia valtakirjamallejaan. Ilman valtakirjaa pankki vaatii kaikkien osakkaiden henkilökohtaista läsnäoloa tai yhteistä yhteydenpitoa jokaiseen toimeen.
Tarvitseeko avata erillinen kuolinpesän pankkitili?
Ei välttämättä. Vainajan oma tili muuttuu käytännössä kuolinpesän tiliksi, kunnes pesä jaetaan. Erillinen kuolinpesän tili kannattaa avata, jos kuolinpesä jatkaa toimintaa pitkään (esim. asunnon vuokratuloa) tai pesänselvittäjä on määrätty. Tilin avaamiseen tarvitaan perukirja ja kaikkien osakkaiden suostumus.
Miten pankin perunkirjoitus-palvelu toimii?
Useimmissa Suomen pankeissa (esim. Nordea, OP, Danske, S-Pankki) on maksullinen perunkirjoitus-palvelu kuolinpesille. Pankki kerää saldotodistukset, järjestää perunkirjoitustilaisuuden, laatii perukirjan ja toimittaa sen Verohallintoon. Kustannukset ovat tyypillisesti 400–1 200 € yksinkertaiselle pesälle, monimutkaiselle enemmän. Vaihtoehtoja: tilitoimisto, juristi, oikeusaputoimisto tai itse tehtynä.
Mitä teen vainajan verkkopankkitunnuksille?
Vainajan verkkopankkitunnukset, mobiilisovellukset ja Suomi.fi-tunnistus suljetaan automaattisesti pankin saadessa tiedon kuolemasta. Älä käytä vainajan tunnuksia kuoleman jälkeen — se on rikos henkilötietojen väärinkäytöksenä, vaikka olisit perillinen. Tarvittaessa hae erillinen kuolinpesän asiointivaltakirja.
Miten saan tietoa vainajan tileistä ja säästöistä?
Pyydä pankilta saldotodistus kuolinpäivän tilanteesta — tämä on perunkirjoituksen pakollinen liite. Pankki antaa tiedot kuolinpesän osakkaalle perukirjaa tai virkatodistusta vastaan. Jos et tiedä, missä pankeissa vainajalla oli tilejä, tarkista hänen veroilmoituksensa (korkotulot) tai tee kysely Finanssialalle.
Miten hoidan vainajan suoraveloitukset ja toistuvat maksut?
Suoraveloitukset eivät pysähdy automaattisesti kuolemasta. Tee lista vainajan suoraveloituksista (näkyy verkkopankin maksuhistoriasta) ja peruuta tarpeettomat — erityisesti lehdet, jäsenyydet, suoratoistopalvelut ja vakuutukset, jotka eivät ole kuolinpesän intressissä. Pankki neuvoo, miten peruutus tehdään.

Lähteet

Lue myös

Tämä on yleistä tietoa, ei pankki- tai oikeudellista neuvontaa. Tarkat ohjeet saat omasta pankistasi.