Läheinen kuoli — mitä teen?

0–24 tuntia

Ensimmäinen vuorokausi

Tärkein asia ensimmäisinä tunteina on kuolintodistuksen saaminen. Sen jälkeen sinun ei tarvitse tehdä mitään virallista vielä samana päivänä — anna itsellesi aikaa.

Jos kuolema tapahtui kotona

• Soita 112, jos kuolema oli odottamaton tai vainaja ei ollut lääkärin hoidossa. Ensihoito tai poliisi tulee paikalle ja hoitaa kuolintodistuksen.
• Jos vainaja oli kotihoidon piirissä ja kuolema oli odotettu, soita kotihoidon hoitajalle tai päivystävälle lääkärille — ei 112:een.

Jos kuolema tapahtui sairaalassa tai hoivakodissa

Henkilökunta hoitaa kuolintodistuksen, ottaa yhteyttä sinuun ja kertoo, miten edetään. Voit hyvästellä vainajan rauhassa.

1–7 päivää

Ensimmäinen viikko

Ensimmäisten päivien aikana otetaan yhteys hautaustoimistoon ja pankkiin sekä etsitään tärkeät asiakirjat. Mikään ei ole tunti-tarkkaa, mutta nämä asiat kannattaa hoitaa kuluvan viikon aikana.

1. Ota yhteyttä hautaustoimistoon

Hautaustoimisto hoitaa kuljetukset, arkun, seurakuntayhteydet, hautausluvat ja usein myös lehti-ilmoituksen. Voit valita rauhassa — vainaja säilytetään kylmiössä siihen saakka. Pyydä kustannusarvio kirjallisena.

2. Ilmoita pankille

Pankki jäädyttää tilit ja peruu vainajalle annetut valtuudet. Hautauskulut ja viimeiset laskut maksetaan kuolinpesän tililtä laskua vastaan. Tarvitset virallisen kuolintodistuksen tai myöhemmin virkatodistuksen DVV:stä.

3. Etsi testamentti ja tärkeät asiakirjat

• Testamentti (kotoa, pankin tallelokerosta tai juristilta)
• Avioehtosopimus
• Vakuutuskirjat (henkivakuutus, ryhmähenkivakuutus, matkavakuutukset)
• Pankkiyhteydet, lainadokumentit, kiinteistöjen lainhuudatukset
• Henkilökortit, passi (palautetaan poliisille)

4. Tunnista perilliset

Perilliset selviävät sukuselvityksestä, jonka tilaat DVV:stä. Sukuselvitys kattaa vainajan elämänkaaren rekisteritietoineen ja näyttää, ketkä ovat perillisiä Perintökaaren mukaisesti. Ilman sukuselvitystä perunkirjoitusta ei voi tehdä. dvv.fi/sukuselvitys →

5. Ilmoita työnantajalle ja työpaikalle

Jos vainaja oli työelämässä, ilmoita työnantajalle. Useissa työpaikoissa on ryhmähenkivakuutus, joka maksaa kertasumman omaisille. Hae korvausta TRHV:stä (ryhmähenkivakuutuspooli) trhv.fi. Korvaus on yleensä 4 000–17 000 € työehtosopimuksesta riippuen.

2–4 viikkoa

Ensimmäiset 2–4 viikkoa

Hautajaiset järjestetään yleensä 2–3 viikkoa kuolemasta. Samalla aloitat järjestelmällisen ilmoituskierroksen.

Hautajaiset

Hautaustoimisto hoitaa pääosan järjestelyistä. Päätä:

• Hautaus vai tuhkaus (Suomessa noin puolet vainajista tuhkataan)
• Seurakunnan vai siunaamattomat hautajaiset
• Lehti-ilmoitus, kutsut, muistotilaisuus
• Hautakivi (voi tilata myöhemminkin)

Peruuta tilaukset ja suoraveloitukset

• Lehdet, suoratoistopalvelut, jäsenyydet
• Kuntosalit, harrastuspaikat
• Puhelin- ja nettiliittymät (huom: numeroa voi joutua säilyttämään)
• Sähkö, vesi, kaukolämpö (asunnon tilanteen mukaan)

Ilmoita vakuutusyhtiöille

• Henkivakuutus — kertasumma omaisille, hae korvausta vakuutusyhtiöltä
• Kotivakuutus — säilyy yleensä siihen asti, kunnes asunto myydään tai osakkaat jakavat omaisuuden
• Auto- ja kaskovakuutus — vainajan auto siirtyy kuolinpesälle, vakuutus pitää siirtää tai päättää
• Sairauskuluvakuutus — yleensä päättyy automaattisesti

Lakisääteinen · 3 kuukautta

3 kuukauden määräaika — perunkirjoitus

Tämä on lakisääteinen määräaika ja sen ylittäminen aiheuttaa myöhästymismaksun ja veronkorotusriskin. Perintökaari 20 luku § 9 määrää, että perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Mikä on perunkirjoitus?

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa kuolinpesän osakkaat (perilliset ja leski) sekä kaksi todistajaa kokoavat luettelon vainajan varoista ja veloista. Perunkirjoituksesta laaditaan perukirja, joka on kuolinpesän virallinen asiakirja.

Mitä tarvitset perunkirjoitukseen?

• Sukuselvitys (DVV)
• Virkatodistus vainajasta ja jokaisesta perillisestä (DVV)
• Mahdollinen testamentti ja avioehto
• Pankkien saldotodistukset kuolinpäivän tilanteesta (myös velat, luottokorttisaldo)
• Asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen arvostukset
• Sijoitusten ja arvopapereiden saldot
• Auto- ja vene-arvostukset (markkina-arvo)
• Verovelat ja maksamattomat laskut
• Hautauskulujen tositteet

Kuka voi tehdä perunkirjoituksen?

Pesän osakkaat voivat tehdä sen itse, mutta useimmat käyttävät pankkia, tilitoimistoa tai juristia. Yksinkertainen pesä (1–2 perillistä, vähän omaisuutta) onnistuu itsetekemällä. Monimutkaiseen pesään (useita perillisiä, testamentti, yritystoiminta, kiinteistöjä) kannattaa käyttää ammattilaista. Kustannukset vaihtelevat 300 €:sta useisiin tuhansiin.

Perukirja Verohallinnolle

Perukirja toimitetaan Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Lähetä se OmaVeron kautta: vero.fi/perukirja →

Lakisääteinen · 9 kuukautta

3–9 kuukautta — perintövero

Verohallinto laskee perintöveron perukirjan perusteella ja lähettää verotuspäätöksen postitse. Vero maksetaan yleensä 1–2 erässä päätöksen mukaan.

Verovapaa raja ja luokat

• Alle 20 000 € perintöosuus on verovapaa
• Veroluokka 1: puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat (alemmat verokannat)
• Veroluokka 2: sisarukset, sisarusten lapset ja kaikki muut (korkeammat verokannat)
• Avopuolisolla ei ole oletuksena perintöoikeutta — vain testamentilla

Tarkka veron määrä lasketaan Verohallinnon laskurilla: vero.fi/perintoverotus →

Lue tarkemmat tiedot

Perintövero 2026 — kuinka paljon maksetaan ja milloin →

6–12 kuukautta

6–12 kuukautta — leskeneläke ja perinnönjako

Leskeneläke (vain avioliitossa olleille)

Leskeneläkettä haetaan Kelasta lomakkeella ETK/KELA 7004 tai sähköisesti OmaKelasta. Hae mahdollisimman pian — eläkettä ei makseta takautuvasti yli 6 kuukautta hakemuksen jättämispäivää aiemmin. Avopuolisolla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen.

kela.fi/leskenelake → · Lue lesken muut oikeudet →

Perinnönjako

Perinnönjako tehdään, kun perintövero on maksettu ja kuolinpesän asiat on selvitetty. Perinnönjaolla ei ole lakisääteistä määräaikaa — se voidaan tehdä kuukausia, jopa vuosia kuoleman jälkeen. Kuolinpesän osakkaat sopivat jaosta keskenään (sopimusjako) tai pesänjakaja jakaa pesän käräjäoikeuden määräyksellä, jos osakkaat eivät pääse sopuun.

Yleisimmät virheet

1. 1. Olettaa, että avopuoliso perii.Avopuoliso ei peri Suomessa lakisääteisesti — vain testamentilla. Jos avopuolisoa ei ole muistettu testamentissa, vainajan rintaperilliset perivät kaiken. Lue lisää →
2. 2. Maksaa vainajan velkoja omilla varoilla.Älä koskaan maksa vainajan velkoja henkilökohtaisesti ennen perunkirjoitusta. Velat maksetaan kuolinpesän varoista. Jos pesä on velkainen, perilliset eivät vastaa siitä omalla omaisuudellaan.
3. 3. Unohtaa hakea leskeneläkettä ajoissa.Leskeneläkettä ei makseta takautuvasti yli 6 kuukautta. Jokainen viivytetty kuukausi on rahaa, jota ei saa takaisin.
4. 4. Ylittää perunkirjoituksen 3 kuukauden määräajan.Hae lisäaikaa OmaVerosta ennen umpeutumista perustellusta syystä — älä jätä hakematta. Jos olet jo myöhässä, toimita perukirja niin pian kuin pystyt.
5. 5. Jakaa omaisuutta ennen perunkirjoitusta.Kuolinpesän omaisuutta ei saa jakaa ennen kuin perukirja on toimitettu Verohallintoon. Etukäteinen jako voi mitätöidä veroedut ja aiheuttaa riitoja.

Mistä saat apua

Hautaustoimisto

Hautajaisten käytännön järjestelyt, vainajan kuljetus, seurakunta-asiat. Joillakin hautaustoimistoilla on myös perunkirjoituspalvelut.

Pankki

Useimmissa pankeissa on perunkirjoituspalvelu kuolinpesän asiakkaille (yleensä 400–800 € yksinkertaiselle pesälle).

Oikeusaputoimisto

Maksuton tai osittain maksuton oikeusapu pienituloisille. Auttaa perunkirjoituksessa, perinnönjaossa ja riitatilanteissa. oikeus.fi →

Verohallinto

Perintöveroa koskevat kysymykset, perukirjan toimittaminen, lisäajan hakeminen. OmaVero →

DVV

Sukuselvitys, virkatodistukset, kuoleman rekisteröinti. dvv.fi →

Kela

Leskeneläke, lapseneläke, asumistuki muuttuneessa elämäntilanteessa. OmaKela →

Surun tuki

Surulla on aikansa. Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111 (24/7), seurakuntien sururyhmät, työterveyshuollon psykologi. Tukea on saatavilla — älä jää yksin.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä teen ensimmäisenä, kun läheinen on kuollut?

Jos kuolema tapahtuu kotona ilman lääkärin valvontaa, soita 112. Jos kuolema tapahtuu sairaalassa tai hoivakodissa, henkilökunta hoitaa kuolintodistuksen. Suomessa kuolema rekisteröidään automaattisesti Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) terveydenhuollon kautta — sinun ei tarvitse ilmoittaa siitä erikseen.

Kuinka pian hautaustoimistoon pitää ottaa yhteyttä?

Yleensä 1–3 vuorokauden sisällä. Hautaustoimisto hoitaa vainajan kuljetuksen, hautajaisten järjestelyt ja monet ilmoitukset (esim. seurakunta, hautausluvat). Voit valita hautaustoimiston rauhassa — kuolintodistuksen jälkeen vainajan voi siirtää patologiaan tai hautausalueen kylmiöön muutaman päivän ajaksi.

Pitääkö pankille ilmoittaa kuolemasta?

Kyllä. Ilmoita pankille mahdollisimman pian, jotta vainajan tilit jäädytetään ja valtuudet tarkistetaan. Pankki tarvitsee virallisen kuolintodistuksen tai virkatodistuksen. Useimmat pankit jatkavat hautauskulujen ja viimeisten laskujen maksua kuolinpesän tililtä, vaikka tilit muuten jäädytetään.

Milloin perunkirjoitus pitää tehdä?

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (Perintökaari 20 luku § 9). Perukirja toimitetaan Verohallintoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Yhteensä noin neljä kuukautta kuolemasta. Lisäaikaa voi hakea OmaVerosta perustellusta syystä ennen määräajan umpeutumista.

Kuka maksaa hautajaiset?

Hautajaiset maksetaan yleensä kuolinpesän varoista — pankki vapauttaa varoja hautauskuluihin laskua vastaan. Jos kuolinpesässä ei ole varoja, lähiomaiset maksavat itse, mutta kunnan sosiaalitoimi voi myöntää hautausavustuksen vähävaraisille (toimeentulotuki). Ammattiliittojen jäsenillä voi olla oikeus hautausavustukseen.

Miten haen leskeneläkettä?

Leskeneläkettä haetaan Kelasta lomakkeella ETK/KELA 7004 tai sähköisesti OmaKelasta. Hae mahdollisimman pian — leskeneläkettä ei makseta takautuvasti yli kuuden kuukauden ajalta hakemuksen jättämisestä. Avoliitossa olleella ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen Kelasta.

Mitä jos vainajalla oli velkoja enemmän kuin omaisuutta?

Velkainen kuolinpesä ei velvoita perillisiä henkilökohtaisesti — perilliset eivät vastaa vainajan veloista omalla omaisuudellaan, ellei perukirjaa tai pesänselvitystä ole tehty virheellisesti. Jos pesä on selvästi velkainen, kuolinpesä voidaan hakea konkurssiin tai luovuttaa pesänselvittäjälle. Älä maksa vainajan velkoja omilla varoilla ennen perunkirjoitusta.

Voiko perunkirjoituksen tehdä itse vai tarvitsenko juristin?

Yksinkertaisen kuolinpesän (yksi tai kaksi perillistä, vähän omaisuutta, ei testamenttia) perunkirjoituksen voi tehdä itse — pankit ja Verohallinnon ohjeet auttavat. Monimutkaiseen pesään (testamentti, useita perillisiä, kiinteistöjä, yritystoiminta) kannattaa ottaa juristi tai tilitoimisto. Maksuton oikeusapu on saatavilla pienituloisille oikeusaputoimistosta.